lauantai 28. syyskuuta 2013

Trikookude kainaloon ja virkkuukoukku näppeihin - parasta mitä perjantai-iltana voi tehdä!

Eilen työpäivän jälkeen pakkasin mukaani virkkuukoukun, trikookudetta sekä Ihana 2/2012 -lehden ja tallustin naapuriin.
Eräs uusista naapureistani on innostunut virkkaamaan oikein urakalla, on syntynyt koria, mattoa, tyynyä... ja useita kappaleita - upeita töitä. Niinpä päätin näyttää hänelle miten trikookuteesta saa kivat tossutkin.
Itse olin jo yhdet virkannut, ja pitkään jo mietiskellyt toisia. :)

Kassi jonka olen myös kuvannut, on erään työkaverini 84-vuotiaan äidin, Ennin, minulle tekemä. Sain sen eilen. Huomasin työkaverillani olevan kaksikin hienoa kangaskassia ja kysyin mistä ne on. Hän kertoi äitinsä sellaisia tekevän, hän maalaa kuvat käsin. Kysyin jos voisin sellaisen myös ostaa ja niinpä tilaus oli otettu vastaan. ^_^ Ja vielä niin sopivan värinen kangas! Tykkään tummanvihreästä kovasti. Toivoin josko Enni voisi maalata kassiini perhosia, ja voi kääk miten mä tykkään tuosta! <3 Aivan valtava ilo tulee tällasesta juuri mulle tehdystä hienosta tuotteesta!
Kiitos Enni - olet huippu!






 

maanantai 23. syyskuuta 2013

Joulukuvien värittelyä

Valitettavasti tällanen tylsä, pimeään aikaan salamavalolla kuvattu vilautus mun jouluun valmistautumisesta.
Löysin jostain kadoksissa olleen leimakuvien värittämisen ilon ja innostuksen. Sitten värittelinkin useamman kuvan siinä hötäkässä. Viikon verran oon siis väritellyt, yhden kuvan sillon ja neljä tällön. xD hih.

Näistä tulee joulukortteja täksi jouluksi. ^_^

sunnuntai 22. syyskuuta 2013

Täällä ollaan.

Tervehdys ajan takaa.
Nyt taas nolottaa kun aika on kulunut ja blogissa ei mitään eloa.

Ensimmäiseksi pitää tietty kertoa, että Hämeenlinna on jäänyt kotipaikkakuntanani vain muistoihin. Olen siis muuttanut takaisin Raumalle, ja aloittanut syventävän harjoittelun.
Seuraavia postauksia voikin sitten odotella uudelta maaperältä.






Valitettaviakin uutisia on.. muuton yhteydessä kävi niin että Upea suureksi kasvanut hunajamelonini piti heittää pois. Kyllä hän muuttomatkasta selvisi, mutta uudessa kodissa kastelija unohti hänet kun oli niin paljon kaikkia muuttolaatikoiden järjestelyä ja työhuoneen sisustamista. Kaveri kuivahti ihan totaalisesti. Uskon silti, että hän oli jo aika pitkälti elämänsä päässä - hedelmiä ei alkanut tulla ja muutenkin purkki kävi pieneksi. Kerran esittelemäni avokado kuitenkin jaksaa puskea versoa... siitä sitten lisää tuonnemmin.

Tänään oltiin merenrannassa heittämässä frisbeegolfia kun keli oli (ja on vieläkin) mitä mainioin syysulkoiluun.



Mun oranssi Sharkki.

Mää, just heitin.



Oli sellasia keltasia lehtiä, jota ajattelin et varmaan Lapissakin nyt on, mut enemmän.






Fiiliskuva syksyn värisistä lehdistä ja aurinkoisesta taivaasta.


...tällast kuraa löytyi rannasta. Kerättiin levällään olleet sirpaleet yhteen kasaan, jospa niitä olisi helpompi väistää. Olis tietty kerätty pois ne kokonaan, mut ei ees koirankakkapussia ollu jääny taskunpohjalle..
Edelleen mua harmittaa nää enemmän kuin sata koirankakkaa yhteensä!

Niin ja oommää kyl kumminki käsitöitäkin tehny, ja askarrellu. Varsinkin harjoittelussa. Mut harjoittelujutuista myöhemmin. Tämmöstä virkattua huivia oon nyt viimepäivinä värkkäilly:


Kiitos, kiva kun joku jaksaa täällä käydä. Jättäisitkö kommentin?
 
love, Pia