Arjen taistelut

Kauheen kivasti on flunssa mua kiusannut. Tänään tuli nukuttua pitkään aamulla, ja sitten vielä iltapäivänkin vietin kivasti nukkuen sohvalla. Tiedä sitten onko kuumetta ollut, kun en mitannut ja kun kert nukuin.

Mut eiks se niin oo, ettei kauheen pahasti voi mennä pieleen, jos juo iltapalaksi kuumaa rooibosteetä hunajalla ja raastetulla inkiväärillä maustettuna?

Lempimukista vieläpä

Eilen olin kahden ja puolen tunnin mittaisella luovan kirjoittamisen kurssilla. Oli tosi hauskaa. Hauskaa oli myös se, että flunssa otti just sen askeleen, että se hyökkäsi mun äänen kimppuun. Hirveen kiva oli jutella ihmisille, tutustua heihin ja esitellä itsensä, sekä lukea illan aikana syntyneitä tuotoksia - kun ei vaan ääni kulkenut, tai kulki mutta heikosti. En ollut ihan oma itseni kyllä sen ansiosta.

Kiva koulupulpettitunnelma oli siinä kurssin alkua odotellessa. Heh he..

 

 

Flunssaa, Wallanderia ja Kaalilaatikkoa

Eilisiltana aloin yskiä samanlaisella, ärsyttävällä tavalla kuin mieskin on yskinyt jo kaksi viikkoa. Oli mullakin siinä välissä ihan kuumeinenkin flunssa, mutta nyt se on vissiin tulossa takaisin. Yöllä kurkku oli ihan tuskaisen kipeä, ja aamulla en meinannut jaksaa lähteä edes Elmerin kanssa kävelylle. Menin kuitenkin, se oli laahustamista eilisiin, tavallista pidempiin lenkkeihin verrattuna.

Nyt sitten katselenkin muutama viikko sitten tallentamaani Wallander -elokuvaa nimeltä Salaisuus. Tosin, pidin pienen ruuanlaittotauon suurinpiirtein heti alkuun. Nyt ruoka on uunissa ja saan keskittyä elokuvaan. Wallander -elokuvat on vähän vieraampia mulle, kuin esim Beck -elokuvat, mutta olen kuunnellut muutaman Wallander äänikirjan nyt viimeaikoina, joten olihan elokuva tallennettava kun sellainen telkkarista tuli.

 En ole koskaan ennen tehnyt itse kaalilaatikkoa, koska kaaliruuat ei ole suuremmin olleet mun herkkua. Nyttemmin (kun on kouluruokailuista jo jokunen tovi) olen alkanut tehdä kanakeittoa johon laitan aina hiukan kaalia. Viikko sitten mun vanhemmat kävivät kylässä ja äiti toi mukanaan tekemäänsä kaalilaatikkoa. Niin oli herkullista se, että eilen soitin hänelle ja kyselin mistä resepti oli. Mikäli ymmärsin oikein, se oli tämä Kotikokin resepti. Kannattaa sunkin kokeilla.

Aika monenmonta eri työvaihetta tossa hommassa kyllä oli, mutta luulenpa onnistuneeni. Loppusuoralla, kun aloin saada satsin lähemmäs uunia, otin pari kuvaa.

Kaikki ainekset sekoitettuna metallikulhossa. Tarkista maku; Omnom, hyvää on.

Kaada seos voideltuun uunivuokaan ja kaada päälle smetana-kerma sekoitus. Laita muhimaan noin tunniksi 150-175asteeseen. :D

Käy seuraavaksi kasaantuneen tiskivuoren kimppuun.

Ei se täydellistä ole, mutta lähellä sitä...

Ja väsymätön ystäväni auttelee ^_^

 

Nyt sitten katsellaan elokuvaa, maistellaan laivatuliaisia (karkkia) ja odotellaan että kaalilaatikko valmistuu ja mies saapuu sitä ahmimaan. Illaksi menen kansalaisopiston luovan kirjoittamisen kurssille. Hyvällä tuurilla saan sieltä jotain maistiaisia tännekin...
Se jää nähtäväksi.

Kohti uutta, uuden alku.

Olen kauan kuluttanut ajatuksiani blogilleni, Piiperon piiperryksille, vaikka postausta ei ole reiluun kahteen kuukauteen taas syntynyt.
Mulla on ns. pöytälaatikossa kaikenlaista kädenjälkeä jota voisin hyvillä mielin postata tänne. Jokin silti laittaa vastaan. En tiedä mikä se on. Ehkä blogi tässä muodossaan ei enää tunnu kovin palkitsevalta ja motivoivalta.

Niinpä tänään ryhdyin muutostöihin. Tämä on varmaan syksyn aikaansaannosta.
Valmistuin Ammattikorkeakoulusta 13.6. tänä vuonna, ja se toi tullessaan paljon uutta - pitkälti omassa päässäni, korvieni välissä. On aika antaa bloginkin kasvaa. Onhan Piiperon Piiperrykset jo kahdeksan vuotta kulkenut mukanani. Nyt me ollaan PiaMaa.

PiaMaa tulee kertomaan elämästä enemmänkin. Pieninäkin postauksina, jolloin toivottavasti niitä syntyy myös enemmän. Koen ehkä käyväni jonkinlaista elämänmuutosta tässä syksyn tullen.

 

 

Näissä maisemissa tänään tein lopullisen päätöksen, Elmeri-koirani kanssa aamukävelyllä ollessamme.

Toivottavasti viihdyt edelleen - tai jopa paremmin - blogini parissa. Tervetuloa!