Työhuoneen kasvojenkohotus

On kertakaikkisen ihanaa kun on oma työhuone jossa voi levittäytyä ja jättää siivoamatta askartelunsa jos siltä tuntuu.
Hetkittäin siinä on kuitenkin omat ongelmansa.
Asiat leviää käsiin.
Ja varsinkin kun mä olen ns. pinoaja-tyyppi. ;)
Rakennan tavaroistani ja tarvikkeista erinäisiä pinoja ja nippuja, sekä nippupinoja.

Tämä johtikin sitten siihen että päätin tehdä pieniä (tai keskisuuria) investointeja ja muutostöitä säilytysjärjestelmien suhteen.

Tämän näköistä yhdellä työhuoneeni seinistä oli ennen.

Tykkään peltipurkeista ja niiden sisuksissa onkin jos jonkinmoista pikkutarviketta.
Ongelmana on vaan se, kun muisti pätkii eikä noista nää läpi ja niiden käytettävyys ei ihan huippuluokkaa ole - on ne siis unohtuneet pölyttymään noille hyllyille.

Hyllyjen alla lattialla vallitsi tällainen herkullinen kaaos.
Tuon yöpöytä-kokoa olevat laatikoston löysin joskus pari vuotta sitten meidän roskisten vierestä ja koska se näytti varsin käyttökelpoiselta, otin sen talteen.

Ei kovin viehkeän näköistä. :-/

Niinpä otin hyllyistä mitat. Laskin millaista säilytystarviketta siihen mahtuisi ja tein saman hyllyjen alla olevalle tilalle. Korkeus, leveys ja syvyys.

Pakko aina ihastella hetken aikaa sitä tyhjyyden siisteyttä. ^_^

Aikamoinen koritorni! ^_^

Kahdeksan koria hintaan 32€

Nämä korit löysin siis Jyskistä tarjouksesta ja olen mittoihin täydellisen tyytyväinen.

Mun mielestä noi on kauniit ja hyvän näköiset.
Paljon paremmat kuin ne peltipurkit.
Nyt pitäis enää keksiä käyttö tai säilytyspaikka niille purkeille.
Vielä en kuitenkaan malttaisi alkaa niitä pois myymään - mutta ehkä sekin vielä tulee vastaan.

Korit ovat muovia ja niitä mahtuu neljä vieretysten hyllylle juuri täydellisesti.

Koreihin laitoin säilytykseen punchit, boordileikkurit, tarra-arkkeja, muistilappuja, chipboard-kuvioita yms askartelurompetta.

Tämä ei mulle kuitenkaan riittänyt vaan tallustelin mittoineni samana päivänä Rauman Askoon josta silmiini osui korkeahko valkoinen Aurora-lipasto.
Sain kelpo alennuksen tuotteesta ja olin tosi tyytyväinen. Kaksi-kolme viikkoa lupasi toimitusajaksi ja siinä ei sitten auttanut kuin lähteä kotiin tekemään tilaa tulevalle lipastolle. :)
Jipii!

Olipa kerrassaan hommaa saada nuo nippipinot ja kasat pois tosta jonnekin järjevästi - eivä vaan siirrettynä toiseksi pinoksi toiseen nurkkaan.

Mutta mä tein kuin teinkin sen.
Pieni laatikosto muutti keittiöön MySoda-vekottimen tasoksi ja koiran namien kätköpaikasi.

Viime viikonlopuksi lipaston osaset sitten olivat tulleet ja mä sain värvättyä mies-asukkaan kokoamishommiin kaverinsa kanssa. Kiitos tästä urakasta näille miehille! <3

Herra Asentaja levitti perjantai-illan ratoksi olkkarin lattialle palapelin ja tarttui ruuvimeisseliin.

Ihmeen nopeasti lipasto saatiin nousemaan tähän pisteeseen.
Sitten alkoikin olla haastetta.

Ahkeraa ruuvaamista kahden asentajan toimesta. Ja niin ne laatikoiden rungot toinen toisensa jälkeen menivät kasaan.

Oli siinä pieniä vastoinkäymisiä ennenkuin kaikki palikat oli paikallaan.

Asentajille iski illan mittaan väsy ja ehkä pikkuisen myös epätoivo,
joten loppusäätö tehtiin aamun valjettua.

 Tämäkin rakennusprojekti sai kuitenkin onnellisen lopun

Siinä se nyt seisoo tukevasti paikallaan.

Toiseksi ylimpään isoista laatikoista muutti asumaan mun lähes-kaikki leimasimeni!
On niin jokunen kertynyt näiden vuosien aikana.

Kyllä se oman työhuoneen siisteys ja järjestelmällisyys on tärkeä seikka.
Mä en kuitenkaan mikään ihan ykkös-siisti askartelija ole (enkä ihminen muutenkaan) joten säilytysratkaisut ovat avainasemassa mun työhuoneessa.
Itse olen tällä hetkellä erittäin tyytyväinen lopputulokseen. (tämän nurkkauksen osalta)

Minkälaisia työhuoneita tai askartelunurkkauksia teillä on?
Mikä on tärkein seikka sun omassa askartelussa ja tekemisessä siisteyden ja sujuvuuden kannalta?
Laita linkki omaan blogiisi, jos olet laittanut kuvia säilytys- ja järjestyksenpito-ratkaisuista, olisi ihana käydä katsomassa, lukemassa ja kommentoimassa niitä.

Tämä on nyt sitten tammikuun 2016 viimeinen postaukseni.
Oli taas hiukan taukoa tässä tammikuun puolivälin jälkeen.
Varmaan helmikuussa sitten taas ahkerampaa.

Kiitos paljon että kävit,
Pia

Välillä muutakin kuin joulukortteja

Enpä kyllä muista ihan juuri postanneeni muita kortteja kuin joulusellaisia.

Marraskuussa kuitenkin intouduin väkertämään appiukolleni syntymäpäivän kunniaksi kortin.
Käytin vuoden 2014 korttitalkoissa kraftille leimaamaani "kantti x kantti" auton kuvaa.
Korttipohjan taustalle leimasin kukkaleimasimella "söhröä" (koska siltä se mun mielestä nyt näyttää) punaista Brilliance mustetta käyttäen.

Tästä tuli tällainen yksinkertaisesti toteutettu, ei-niin-maskuliininen mieskortti. 

Itse kyllä oon tähän tyytyväinen, ja kuulemma oli saajakin.

Kuoreen leimasin samalla kukkaleimasimella ja punaisella musteella koristeeksi ton kuvan, 

ja lisäksi nimen ja syntymäpäivämäärän.

Alkuviikosta puolestaan anoppi soitti ja pyysi mua tekemään siskontytölleen (mieheni serkulle) kihlajaiskortin, koska olivat vaihtaneet sormuksia pitkäaikaisen poikaystävänsä kanssa loppuvuodesta. Onnea heille <3

"Go where your dreams take you"
sopii mielestäni tähän hyvin.

Käytin tässä uuden uutukaista kukkakiekurakulma-stanssiani, joka toimi kuin unelma.

Lisäksi myös tuo fillari-leimasin, jota tässä  käytin, on ihan uusi mun valikoimassani.
Sopivat mielestäni hyvin yhteen tuon sitaatin kanssa.

Tämmöinen kokonaisuus.
Työalustassanikin näköjään pyörä muistuttaa olemassaolostaan.
Vähän typerästi rajattu kuva, mutta nyt oon sen verran laiska etten sitä rupea leikkelemään.
Anteeksi, tiedätte kyllä että mä pystyn parempaan. ^_^

Mun äidillä on syntymäpäivä tulevana maanantaina 11.01. ja hänellekin oon jo askarrellut kortin.
Esittelen sen toki vasta sitten kun hän on saanut sen - koska yllätykset <3
En ole pitkään aikaan äidilleni ehtinyt/jaksanut (ja ne yhdistettynäkin) syntymäpäiväksi korttia tehdä, joten sekin varmasti nyt ilahduttaa.
Anopillani puolestaan on syntymäpäivä heti äitini syntymäpäivän jälkeen, 14.01. joten hänellekin toivon saavani kortin aikaiseksi.
Ystävänpäiväkortit pyörivät mielessä. Koitan keksiä jonkun kivan tekniikan, mallin, idean tai jotain, jolla ystävänpäiväkortteja tänävuonna tekisin. Ne kun on heti joulun jälkeen ne rakkaimmat mitä haluan tehdä ja lähettää.

Hyvää viikonloppua kaikki tärkeät, jotka piipahdatte blogissani.
Kävijäluvut tilastoissani ilahduttavat valtavasti.
Eikä mikään päihitä uutta kommenttia jossakin tekstissäni!
Kiitos käynnistä.

Aurinkoa ja onnellisuutta teille.

Kiitos, Pia

Kevätlukukautta odotellessa

Ensi viikolla jatkuu taas kansalaisopiston kurssit ja mm. tuo keramiikka.

Tämmöisen parissa mä työskentelin ennen joululomaa.

Siellä se nyt on kuivunut joulun ja uudenvuoden, ja odottaa jatkokäsittelyä.

Korvat pystyyn ja superlonia leuan alle!

Tässä vaiheessa korvat oli vielä vähän liian tötteröt.

Vaikka tarkoituskaan ei ole tehdä aivan luonnonmukaista kania, 

kuten ehkä jatkossa tulette vielä huomaamaan. 

Mutta näkeehän sen jo noista silmistä (tai siis silmien kaarista, kulmista lähinnä.) Varsinaiset silmät aion lopuksi maalata akryylimaaleilla, 

koska lasitteella en tule ikinä saamaan haluamaani lopputulosta.

...tai ainakin tässä vaiheessa työskentelyä se on suunnitelmani. ^_^ 

Pidän itse kovasti noista silmän kaarista, niistä tulee hyvä mieli.

Ja kuono vasta hauska onkin, vaikka ei luonnollinen olekaan.

Tätä on ollut hauska tehdä. Tämä tulee olemaan osa kokonaisuutta - jos suinkin vaan mitenkään kaikki menee suunnitelmieni mukaan. Jännittää oikein itekin!

On ihanaa kun on jotain tällaisia projekteja, ja pitkäaikaisia suunnitelmia.

Kiva kun kävit kylässä.

Olen tässä ajatellut että järjestäisin seuraajilleni 

(käy klikkaamassa bloggerin "liity tähän sivustoon", löytyy oikeasta reunasta alimmasta laatikosta)

jonkun hauskan ja ilahduttavan arvonnan.

Kommenttikenttään voi antaa ehdotuksia ja tyrmääviä ideoita.

Kiitos,

Pia

Onnellisuuden periskooppi

Mitä wikipedia kertoo meille periskoopeista?
"Periskooppi on optinen apuväline, jonka avulla voi tehdä havaintoja 

piilosta tai jonkin näköesteen takaa. "

Wikipedia - periskooppi (klik)

(kuvalähde: http://www.militaryimages.net/media/ww1-belgian-periscope-rifle.7271/full)

Juu, selvä se.

Mutta "Periscope" puolestaan on mobiilisovellus, jonka avulla
voit "katsella maailmaa toisen henkilön silmin"

Artikkeli siitä, mikä periscope on ja mistä siinä on kyse (klik)

(kuvalähde: http://www.thewrap.com/wp-content/uploads/2015/03/Periscope.jpg)

Eli videopohjainen live-seurantasovellus, jota käytetään twitterin pohjalta.

Itse tykkään seurata periscopen välityksellä erilaisia askartelijoita ja taiteilijoita tekemässään työtään. Niistä voi oppia paljon, saada inspiraatiota ja on se mukavaa ajankuluakin.

Seuraan myös muutamia julkkiksiakin ja katson heidän lähetyksiä silloin, 

kun se on riittävän kiinnostavaa mun mielestä.

No mitä sitten?

Eli miksi mä siitä nyt haluan puhua.

No kun mä keksin että haluan kans tehdä omia periscope-lähetyksiä, mutta mun mielestä tommosissa pitäis aina ollu joku "pointti" ... ja sitten keksin idean.

Me oltiin mun äidin kanssa kirpputorilla joulun jälkeen, välipäivinä.
Löysin kirjan. Se maksoi 0,90€ ja sen nimi on "12.000 syytä olla onnellinen".

Mulla oli niin hauskaa jo kotiinpaluumatkalla kirjaa selatessani, 

että yhtäkkiä keksin että sitä pitää jakaa! 

Kansi, sekä esilehti-teksti.

Niinpä päätin, että luen tosta kirjasta muutaman sivun kerrallaan Periscope-lähetyksissäni.

Voit seurata mua lataamalla itsellesi Periscope sovelluksen ja sieltä etsimällä nimimerkin @piapiipero 

ja klikkaamalla "seuraa", jokaisesta alkavasta lähetyksestä tulee ilmoitus sinulle mikäli olet sen sallinut, ja sehän kannattaa sallia. ;)
Videot on livelähetyksen päätyttyä katsottavissa 24h ajan, joten ei haittaa vaikket juuri lähetysaikana pystyisikään periscooppia seurata.

Ensimmäisen lähetyksen ajattelin tehdä huomenna (keskiviikkona 6.1.2016), jotta teillä kaikilla (hih ^_^) on aikaa löytää mut sieltä ja asennoitua vastaanottamaan maailman luultavasti onnellisinta lähetystä! haha.

Tervetuloa mukaan.
Hyvällä mielellä.

Koska elämässä pitää olla hauskaa.

Kiitos,

Pia

ps. saa jakaa ;P

Näy pimeässä!

Tein Korttelijoulua silmälläpitäen syksyn aikana heijastavia laukku- tms. koruja.
Toki tätä voi melko hyvällä omatunnolla väittää jopa ihan heijastimeksi - koska vaikka tällä askartelukäyttöön tarkoitetulla heijastavalla muovinkappaleella ei tietääkseni virallista CE-hyväksyntää olekaan, on se kuitenkin hyvin pitkälle vastaavanlainen kuin nuo viralliset -turvallisimmaksi heijastimeksi luokitellut- heijastimet.

Vahanyöriä, puuhelmiä ja lukko lisäksi ja Voílaa!
Näitä oli muutamia ja jokunen kävi kaupaksikin.
Joululahjaksi annoin myös pari yksilöä, ja itselläni on myös moinen käytössä.

Hirveen kiva toi kuvausteline myös, mun mielestä! >_<

Muistakaa käyttää heijastimia - tai edes hiukan heijastavia koruja - tuolla kun liikutte.
Autolla ajellessa sen monesti huomaa kuinka suuri ilo siitä pienestäkin heijastimesta on.

Tänään täällä Raumalla työhuoneeni ikkunassa oleva lämpömittari näytti -17 mutta taitaa paikoitellen olla jopa -20. Tuli se talvi siis sittenkin. Merenlahti on alkanut jo jäätyä kivasti. Olis mukavaa jos pääsis merenjäälle käveleen tai harjoitteleen hiihtelyä - viime talvena kun sukset ja monot itelleni ostin mutta hiihtotaito tais unohtua ostoskorista. ;)

Kiitos vierailusta.
Pia

Joulupaketteja

Pienet joulumuistamiset värkkäilin naapuriystäville.

Korttelijoulussa ostin Hilmalta hänen tekemänsä tiskirättejä pakettiin laitettavaksi.

Lisäksi laitoin pakettiin itsetehdyn joulukortin ja kaksi kynttilää nätisti pakattuna.

(kynttilöistä en vaan näköjään tajunnut kuvaa ottaa, harmi)

Hilman neulomien tiskirättien etikettilapun hinnan päälle laitoin pari sydäntarraa eikä kukaan koskaan voi ikinä arvatakaan että siinä kohtaa on tuotteen hinta ollut! <3

Samalla periaatteella, mutta vähän eri sävyillä tehdyt joulukortit meni naapureiden pussukkapaketteihin. Tiskirätit pakkasin pieneksi nyytiksi myös.

Käytin näihin kortteihin Askartelupirtin askartelukirppikseltä huhtikuussa ostamaani kuusistanssia ja Riina ystävältäni lainaamaani hiutale boordileikkuria. :)

Ruudullisiin paperipusseihin pakkasin nämä, ja tosiaan pari kruunukynttilää jonka vuoksi pussin jouduin tällälailla vinottain sulkemaan. Mut aika kiva! :D

Erääseen pakettiin puolestaan piilotin kaksi kirjarasiaa.

Tällaiset (kuva suurenee klikkauksella)
Norsu on noista pienempi ja kirahvikirja on isompi.

Erittäin hyvä ystäväpariskuntani kävi African Masai Maralla v.2014 ja se oli heille ikimuistoinen matka valokuvineen kaikkineen. Siksi nämä "Africa" kirjat nähdessäni innostuin lahjahankintaan.

Pienemmän kirjan sisään piilotin nätisti (öh..) pakatun saatekirjeen jossa kerroin lahjan saajalle ajatuksistani. Mielikuvittelin nimittäin, että he voisivat tehdä tämän kirjan sisään kuva-albumin kuvista joita matkallaan ottivat.

Isomman kirjan sisään puolestaan jemmasin pari kynttilää (jotka on muuten paketoitu toisiinsa samalla tavalla kuin naapurien joulupaketteihin laittamani kynttilät) sekä tummaa suklaata, merkkiä josta tiedän heidän pitävän.

Uskon onnistuneeni tän ajatuksen kanssa, sillä meillä meni aika hauskasti afrikka-ajatus yksiin joululahjoissamme. Häneltä sain nimittäin pöytäkalenterin jossa kuvat olivat näitä nimenomaisia Masai Mara:lla otettu Afrikka-kuvia. Hihii! Siitä tulin onnelliseksi.

Nyt alkaa melkein olla jo joulufiilistely paketissa.
Mutta...

Joulukuusiviikset ansaitsee kuitenkin päästä julkisuuteen!

Eteläänkin on nyt tullut talvi ja hieman jopa lunta. Se on kivaa.
Mukavaa viikkoa kaikille.

Kiitos,

Pia